1. |
Pujotin avaimen
02:50
|
|||
|
Pujotin avaimen
pois lenkistään
tunsin sen lämpenevän
kädessäni
En asu täällä enää
Kuinka tämä kuuluu tehdä?
ei siihen ole oikeaa tapaa
sanoit että tulen käymään
vaikka tiesin että
en asu täällä enää
|
||||
2. |
Sunnuntaikuvaaja
03:22
|
|||
|
Kuinka joku voikaan
näyttää noin rennolta
hypätessään takaperinvoltin
suoraan sillalta alas
tietäen että kohta lätsähtää
Se oli liito, jonka muistaa
josta joku kirjoittaa
ei sitä päästään pysty ravistamaan
kuin vettä korvistaan
Kuka tuon tallensikaan?
sunnuntaikuvaaja
kahvin aikaan esittelee
vakavana vedostaan
harmittelee valaistusta
Entä jos jäätkin eloon
etkä edes uppoa?
rannikkovartioston vene saapuu
ja merileijona, jota jostain syystä
vähän kiinnostaa
Kultainen ilta
silta ja tarve päästä pois
sinä ansaisitkin kai sen
helpotuksen
|
||||
3. |
Järjetön ääni
03:43
|
|||
|
Ihailen järjetöntä ääntä
joka kimpoilee seinistä ja kasvaa
ymmärrän, miksi häiriköivät
on niin paljon jäänyt sanomatta
Riekkukaa, raakkukaa
nyt saa olla haus-
Valkoinen tai ehkä vähän harmaa
kasa liikkuu, pulisee ja pullistuu
pimeys terästää hajuaistit
joku äkkää jotain kainalossani
Luulin kai, että olen yksin
luulin, etten puhu enää sanaakaan
yllätyin, koska en vain muistanut
löytyy seuraa aina yöruoan aikaan
|
||||
4. |
Painan sormeni multaan
03:49
|
|||
|
Olen pahoillani jälleen
haluaisin hengähtää
en pysty kuvittelemaan meitä vanhoina
en jaksa yrittää enää
Ja nyt painan sormeni multaan
aurinko suutelee ikkunaa
täällähän on kaikki aivan kunnossa
miksi kasvi lehtiään roikottaa?
En osaa selittää sitä tarkemmin,
tuntuu, ettei syytä olekaan
ei tullut räjähtävää riitaa
ei tullut mitään muutakaan
|
||||
5. |
Kieli joka jää soimaan
04:08
|
|||
|
Se katoaa taas
liukenee aivoihin
kun nimesi ei liiku
huokauksilla enää
Näen vilaukselta
tai oudon unen jälleen
enkä muista mitään,
kunnes jokin iskee
Olet kieli joka jää soimaan
jota en saa vaimenemaan
|
||||
6. |
Korvessa
05:00
|
|||
|
Lentelen kunnes löydän
jotakin lämmintä
en oikeastaan tiedä mikä olet
mutta saanhan silti jäädä
Ihottuman voit saada
ärsyttävän kutinan
En saa selvää
tuoksusi hämmentää
holtiton
kiitoni hurja on
korvessa
on kaikenlaista
kulkijaa
ja kaikki kelpaa
Onko sillä merkitystä,
josset ole sarvipää?
silti aina jostain kömmin
päänahkaasi jäytämään
Ei kitiinikuoreni murru
vaan puristuksen kestää
minua eivät saa kiinni notkeat sormetkaan
vaikken enää voi lentääkään
|
||||
7. |
Aprikoosia
02:57
|
|||
|
Kadehtien katselen
oksennuksesta nauttivaa naakkaa
Verkatehtaankadun
herkkutarjontaa
Mistä tämä palasikaan
mietin nyt vuosia myöhemmin
kun muovituoppien tekstitkin
on raavittu häveyksiin
Löytyyhän vielä seuraava paikka,
jonne jatkaa voi kotiin matkalla?
Saapui sade, pesi jäljet pois
joku ei kai uskonut, kopaisi kuitenkin
lentomatka vei
hengen tai ei
Vaikka ihmiset vaihtuvat
aina on jossakin yö ja ketsupilla tahrittua
pehmopaperia
Aprikoosia
on ilmassa tai jotakin
ja sanat kaikuvat
ne sanoneet ovat jo menneet
jäi vain hälyä
roska-auton yskähdykset
hämmästyneenä
saankin selvää:
”voisinpa jäädä”
|
||||
8. |
Untuvikko
03:30
|
|||
|
Näin kauniin ankan lapsen
astiaan hukkuneen
vesi pisti kuin jääkalikat pistävät
ihonsa oli kuminen
Auringonsäteissä saat
höytysi kuivattaa
tuuli tuokoon tuoksujansa
jostain kaukaa
Ilmat viilenevät,
ja kuljeskelen
vaikka tallustaisin täältä tuonne
untuvikko ei herää
|
||||
9. |
Huulet ja mustikat
03:00
|
|||
|
Vaikka pinnistän
en pysty muistamaan
kertomuksistasi puoliakaan
mieleen jäivät huulet ja mustikat
kuinka sait silloin sen suudelman
Katson kuivunutta karahkaa
ei näy douglaskuusesta neulastakaan
oksista roikkuu kravatteja
joku on käynyt silti maistamassa
Jonnekin hukkasin kirjasikin
sekä arviot, jotka teit kai sisäkansiin
sanoit, että aloitit sanoituksen
olisin tahtonut lukea sen
Vuodet kuluivat äkkiä
emme käy enää ajelulla Härkätiellä
maaliskuulta etsin merkintöjä
tunnistan katumuksen yhä
|
||||
10. |
Natrium
05:04
|
|||
|
Keinoauringon alla on
lokoisaa ja lämmintä
illan uutinen
askarruttaa
ja kuitenkin
hymyilen
Niin kuin kaikki muut
tahtoisit
sittenkin
matkustaa
jonkun keksimään,
ja korjaamaan
menneeseen
ja jäädä
Kuljin keitaalle
kun seisahduin
miettimään lavaa
tuolla soittivat
Battlelore ja Indica
joskus
|
||||
Kot-kat Tampere, Finland
Yksinkertaista rokkia älyttömällä säröllä:
Hannu - laulu ja kitara
Iina - basso ja laulu
Kalle - rummut ja laulu
Yhteys:
kotkatyhtye@gmail.com
If you like Kot-kat, you may also like:
Walk Thru Me
by The Folk Implosion
Lou Barlow & John Davis return as Folk Implosion, with 10 more songs that are sweetly tuneful.
go to album
The London band's new album is a vibrant postcard from southern Italy, boosted by brass, strings, and pizzica percussion from local players.
go to album
Terns in Idle
by Rain Recordings
This collaborative project offers a fresh twist on classic indie sounds of the early 2000s with hooky choruses and quirky instrumentation
go to album
Underwater Over There
by Unwed Sailor
This Tulsa group's shimmering, classic dream pop has the sound of iconic touchstones like the Pale Saints and New Order.
go to album
Wrapped In Cellophane
by Vessel
Crisp drumming cuts through the tangle of interwoven instrumentation on this cerebral yet groovy post-punk record.
go to album
This creative San Francisco guitar band melds trip hop, krautrock, My Bloody Valentine-esque noise, and jangle pop hooks.
go to album
Stellar Evolution
by Aaron Lee Tasjan
Aaron Lee Tasjan shifts from glam rock to synthpop and new wave on his latest, a fun new direction for the Nashville artist.
go to album
